Ekat kanat.

Olin suunnitellut jo pari vuotta ottavani kanoja ja kun nuorempi poikani oli vähän vanhempi niin päätin ryhtyä toteuttamaan haavettani. Oltiin jo muutettu "vanhalle maatilalle", jossa on iso navetta.
Kanaihmiset on mun käsityksen mukaan lepposta porukkaa ja sainkin mennä tuntemattoman ihmisen luokse katsomaan hänen kanalaa. Siellä sitten ihmettelin ja kyselin varmaan hulluja. Otin muutaman kuvan ja olin ihan haltioissani.

Aloin suunnitella kanalaa. Halusin siitä hienon, mutta josta ei sitten kuitenkaan tullutkaan niin hieno kun olisin halunnut, mutta kanoille kelpasi vallan mainiosti. Tilaa oli hyvin ja iso ikkuna tuomassa valoa. Rakensin orret, ovet ja vanhat salmiakin muotoiset pesätkin oli valmiina monen kymmenen vuoden takaa. Päällystin myös tukipalkit pyöröpaneeleilla, mikä ei ollutkaan hyvä idea.

Tila ennen kalkkimaalausta.

Tuoli jossa voin istuskella ja juoda kahvia. 

Kyllä... toinen olohuoneeni, josta sainkin kuulla mieheltäni, 

että viihdyin täällä enemmin kuin sisällä :/

Pikku apuri ja Lennart-Antonio

Kävin ostamassa kuivikkeet, kalkit, rehut, kaurat ja ruoka ja juoma-automaatit. Hankalaksi koin ISOT 40kilon säkit. Ja kevät kun oli niin kanat olikin kortilla.... en tajunnut, ettei kanoja meinannut saada ja niitä oli jo paljon varattu. Maatiaisia kuitenkin halusin, kun ne sopi mun mielestä hyvin tänne Suomen maalais miljööseen :)
Löysinkin sitten yhden ihmisen joka asui täällä samalla suunnalla eli Salossa. Kuinka kätevää. Lähdin hakemaan ensimmäisiä kanojani...olin iloinen ja jännittynyt. Mietin miten niiden kanssa pärjäisin. Sain itse valita muutamista kanoista mitkä haluaisin ja sain myös yhden sekulin. Eli sekarotuisen. Se oli muutenkin mun mielestä kaikkein hienoin koko mustavalkoisen värinsä vuoksi.
Jännää oli käydä hakemassa kanat, kun en juurikaan ollut kanojen lähellä ollut koskaan kunnolla. Myyjä myös otti yhden kukon ja istutti sen mun syliin ja olin hiukan peloissani.....mutta turhaan :)

Katja ja Lennart.

Nimet oli jo suunniteltu valmiiksi.... ne tuli työkavereiden mukaan. Kirsi (kirjava ruskea), Katja (mustavalkoinen) ja Anu (ruskeaharmaa). Niissä oli oikein tarkoitus, että kenelle tuli mikäkin nimi, jotta nimi sopi täydellisesti. Työkaverit saivat sitten nimetä kukon mielensä mukaan. Kukko nimettiin Lennart-Antonioksi. (Lennart tuli kuulemma yhden hyvännäköisen edustajan mukaan ;))

Tyrnisten omistajille tiedoksi, että haussa on Lennart-Antonion näköinen kiltti kukko

Heidi